Tavoitteena on:
- Analysoida PK-yritysten innovaatiokyvyn esteitä.
- Tunnistaa alueellisia erityispiirteitä Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueilla.
Arvioinnit toteutetaan yhdessä yritysten kanssa käyttäen tutkimuspohjaisia menetelmiä. Tuloksia hyödynnetään myöhemmissä työpaketeissa, jotta toimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti.
Innovaatiokyvyn arviointi
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan arvioinnin tuloksia: Etelä- ja Keski-Pohjanmaa sekä Satakunta
Yrityksissä tarvitaan innovaatioita jatkuvaan kehittymiseen ja uusien palvelujen saavuttamiseksi. Innovaatiot eivät ole kuitenkaan ainoastaan yrityksen etu, vaan ne voivat vaikuttaa myös työntekijöihin positiivisella tavalla. Innovatiivisuutta edistävät tekijät vaikuttavat työilmapiiriin, työssä viihtymiseen ja sitä kautta myönteisesti hyvinvointiin.
Innovaatiot mielletään usein täysin uudenlaisiksi laitteiksi. Nekin sitä ovat, mutta myös asioiden tekeminen uudella, lisäarvoa tuottavalla tavalla on yksi innovaation muoto. Käytännössä innovaatioita voidaan tehdä vaikkapa organisoimalla työ uudella, asiakasta ja yritystä hyödyttävällä tavalla.
InnovaatioSilta-hankkeessa keskusteltiin 60 mikro- tai pk-yrityksen kanssa. Keskustelu toteutettiin Joensuu-Salon ym. (2023) kehittämän TKI-arvioinnin työkalun avulla. Työkalu jakautuu kuuteen osa-alueeseen. Jokaiseen kuuluu 3–6 alakohtaa. Alakohdat ovat kuvailutekstejä ja niille on annettu arvot yhdestä viiteen. Ajatuksena on, että yrityksestä on yksi tai mieluiten useampi osallistuja, jotka valitsevat mielestään sopivimman vaihtoehdon kustakin alakohdasta. Valinnoista keskustellaan siten, että päädytään yhdessä hyväksyttyyn arvoon. Arvo syötetään Excel-taulukkoon, jonka avulla voidaan tarkastella yrityksen TKI-toiminnan kokonaisuutta ja tunnistaa vahvimmat ja heikoimmat osa-alueet.
Kuva 1. Esimerkki alakohdan sisältämistä kuvailuista (Kuvakaappaus lähteestä Joensuu-Salo & Viljamaa, i.a., Teknologia).
Osa-alueiden keskiarvot maakunnittain ja kaikki yhteensä:
| Maakunta | Teknologia | Osaaminen | Verkostot | Asiakkaat ja markkinointi |
Innovaatio- visio |
Prosessit | |
| ka. | ka. | ka. | ka. | ka. | ka. | ||
| Etelä-Pohjanmaa | (n=20) | 3,4 | 3,3 | 3,8 | 3,4 | 3,7 | 3,0 |
| Keski-Pohjanmaa | (n=20) | 3,2 | 3,5 | 3,2 | 2,9 | 3,3 | 3,0 |
| Satakunta | (n=20) | 3,8 | 4,0 | 3,5 | 3,7 | 3,8 | 3,7 |
| Kaikki vastaajat | (n=60) | 3,5 | 3,6 | 3,5 | 3,3 | 3,6 | 3,2 |
Kartoituksen tuloksena voidaan todeta, että pienten yritysten kehittämisen esteet ja voimavarat sekä itse annetut arvosanat innovointikyvykkyydestään ovat hyvin samankaltaiset riippumatta toimialueesta, kotipaikasta, toimialasta tai yrityksen koosta henkilöstön määrällä mitattuna.
Teknologia
Etelä- ja keskipohjalaiset sekä satakuntalaiset yrittäjät ovat mielellään mukana teknologian kehityksessä, omien resurssiensa antamien mahdollisuuksien mukaan. Haastattelujen perusteella he kokevat, että nykytilanne teknologian osalta on heidän yrityksissään hyvä ja ajan tasalla. Monen yrityksen teknologian vaatimukset ja mahdollisuudetkin tulevat valmiina päämiehiltä tai toimeksiantajilta.
Osaaminen
Yritykset tunnistavat hyvin yrityksessä olevan ammatillisen osaamisen. Osaamistarpeita mietitään, mutta niiden systemaattinen ja säännöllinen läpi käyminen esimerkiksi osana strategiaprosessia puuttui usein. Yli puolet vastanneista yrityksistä on tunnistanut sisäisen viestinnän ja epämuodollisen tiedonvaihdon tärkeyden.
Verkostot
Verkostot koettiin tärkeiksi jokaisessa maakunnassa. Satakunnassa oli eniten yrityksiä, joilla kumppaneiden hyödyntäminen innovaatioprojekteissa oli systemaattista ja aktiivista. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin eniten yhteistyötä verkostojen kanssa tuotteiden ja palvelujen ostamisessa.
Asiakkaat ja markkinointi
Asiakastyytyväisyyttä on useimmissa yrityksissä tehty joskus, mutta ei säännöllisesti eikä ehkä pitkään aikaan. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehtiin suhteellisen usein, lisäksi samaa tietoa saadaan reklamaatioiden määrää ja menekin kehittymistä seuraamalla. Asiakastarpeiden selvittäminen on tulevaan suuntaavaa toimintaa ja sitä tehtiin varsin harvassa yrityksessä.
Innovaatiovisio
Lähes puolet vastaajista kertoi, että heillä on jonkinlainen visio siitä, mitä innovaatioita tavoitellaan. Siihen on joku suunnitelma ja keskeiset henkilöt ovat tietoisia visiosta. Innovaatiotoimintaan kuuluvassa riskin ottamisessa yritykset painottivat harkintaa. Epäonnistumisten ymmärretään kuuluvan kehittämistoimintaan.
Prosessit
Prosessit koettiin usein rajoittaviksi ja hankaliksi. Kuitenkin viimeistään yrittäjän sairastuessa, henkilöstön vaihtuessa, sijaisen tullessa taloon tai uuden omistajan astuessa yrityksen ohjaksiin, prosessien olemassa oleminen ja käyttäminen säästää aikaa ja vaivaa. Valitettavan harvassa yrityksessä oli myöskään tapaa, jolla työntekijöiltä ja asiakkailta tulevat ideat saadaan siirrettyä muidenkin tietoon. Kehittämistyössä tämä olisi suuri apu.
Haastatteluissa kävi ilmi, että systemaattisuuden puute ilmeni läpi koko aineiston, oli sitten kysymys henkilöstön osaamiskartoituksesta, kouluttamisesta, asiakaskyselyistä, budjetoinnista, tiedon jakamisesta tai tulosten seurannasta. Systemaattisuuden puute johtaa helposti tulipalojen sammutteluun, kun asioihin reagoidaan niiden jo tapahduttua.
Lisätietoja:
Salla Kettunen p. 040 868 0140
Aila Hemminki
sähköpostit: etunimi.sukunimi@seamk.fi
